7/30/2014

Lapsille ja lapsenmielisille: hedelmäkarkkikeksi- jäätelöt


Tässä on täydellinen resepti meille kaikille lapsenmielisille! Hedelmäkarkkikeksit ja jäätelö ovat hyvä yhdistelmä ja myös värikäs ulkonäkö houkuttelee maistamaan. Jäätelöä jokainen on varmasti kesällä syönyt perinteiseen tapaan vähintäänkin tarpeeksi, joten tässä teille uudenlainen resepti. Jos ensi viikolle luvatut superhelteet todellakin tulevat, on jäätelö   silloin kaivattu viilentäjä. (Tosin itse kuulun siihen joukkoon, joka syö jäätelöä myös 35 asteen pakkasilla ja joskus saunan lauteilla....kannattaa kokeilla ;D). Keksit voi tehdä jo etukäteen vaikka sateisena päivänä, joten hienolla kelillä ei tarvitse kuin nopeasti lisätä jäätelö. 

Kolmas kerta toden sanoo, niin myös näiden jäätelökeksien kohdalla. Yritin kaksi kertaa tehdä näitä huonolla menestyksellä, kuten Instagram-seuraajat jo tietävät. Kerron mokani ettei teidän tarvitse kulkea samaa tietä. Ensimmäisellä kerralla sain kaupassa idean ostaa kovien jelly beans-karkkien sijaan nallekarkkeja, ne kun näyttivät niin herkullisilta. Lopputulos oli kaikkea muuta kuin herkullinen, ellei ole palaneen sokerin suuri ystävä. Toisella kerralla keksit olivat mainioita, mutta jostain syystä päätin laittaa jäätelön väliin pallona ja sitten litistää sen sopivan paksuiseksi. Ei onnistu, keksit tietenkin murtuvat. Kolmannella kerralla kaikki onneksi oli toisin ja saatan sanoa näiden onnistuneen täydellisesti! Resepti siis oikeasti on helppo, kunhan ei lähde sooloilemaan. 

Jäätelökeksit olivat tämän talouden aikuisten mieleen, mutta uskoisin että värikäs ulkonäkö ja maku vetoavat erityisen hyvin myös lapsiin. Jos allekirjoittaneella olisi jälkikasvua, tarjoaisin näitä herkkuja esimerkiksi lasten syntymäpäiväjuhlissa. 


 HEDELMÄKARKKIJÄÄTELÖKEKSIT (6 kpl)

12 hedelmäkarkkikeksiä, resepti
1 litra haluamaasi jäätelöä 
nonparelleja koristeluun

Leivo keksit ohjeen mukaan, reseptistä tulee noin 20-25 keksiä. Anna jäähtyä todella hyvin ettei jäätelö sula kokoamisvaiheessa.
Viipaloi jäätelö paksuiksi siivuiksi, mittaa kokoa tekemilläsi kekseillä. Itseltäni tosin löytyi sopivan kokoinen pyöreä piparimuotti, jonka avulla veistin viipaleen pyöreäksi, mutta tämä onnistuu ilman muottiakin. Laita viipale jäätelöä kahden keksin väliin ja ripottele sivuille koristeeksi nonparelleja. Voit säilyttää jäätelökeksejä pakastimessa tai tarjoilla ne heti.

- Henna

7/28/2014

Ahnaan anopin vadelmakakku


Tämän kakun syntyyn oli tasan tarkkaan kaksi inspiraation lähdettä - anoppi ja kukkeimmillaan oleva vadelmakausi. Olin miettinyt, että voisin leipoa jotain vadelmista anoppilassa kyläillessä. Hain matkalla kaupasta valkosuklaata ja ranskankermaa, koska ne käyvät melkein mihin vaan leivontaan, ja siitä se idea sitten lähti. Alunperin ajatuksenani oli valmistaa piirakka, mutta koska sopivaa piirakkavuokaa ei löytynyt päädyin perinteiseen kakkumalliin. Kakku on erittäin helppo valmistaa, kaikki aineet vain sekoitetaan yhdessä kulhossa keskenään, ja a`vot! Kakun nimesimme yhteisymmärryksen vallitessa ahnaan anopin vadelmakakuksi. Kakun rakenne on ihanan kuohkea, ja vadelmasattumat kostuttavat kakkua. Päälle päätin laittaa sulaa valkosuklaata, mutta jos sitä ei ole lähettyvillä perinteinen tomusokerikuorrutus vaikkapa sitruunamehulla höystettyä toimii varmasti ihan yhtä hyvin.



Ahnaan anopin vadelmakakku


3 munaa
2 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl soodaa
1 prk ranskankermaa
4-5 dl (tuoreita) vadelmia

koristeluun valkosuklaata

Sekoita munien rakenne rikki kulhossa. Lisää muut aineet nopeasti sekoittaen. Voitele n. 24 cm halkaisijan vuoka ja ripottele puolet vadelmista vuoan pohjalle. Kaada päälle kakkutaikina ja painele loput vadelmat kakun päälle. Paista 180 asteessa n. 35 minuuttia tai kunnes coctailtikkuun ei tartu  enää taikinaa kypsyyttä kokeiltaessa.

- Suvi



7/23/2014

Valkosuklaa-semifreddo limesiirapilla


Nyt helleviikolla ei pahemmin keittiössä jaksa puuhailla. Kuitenkin ainakin itse huomaan hapuilevani huomattavasti useammin pakastimen läheisyyteen, sillä mikäpä nyt olisi parempaa kuin jäätelö ja helle yhdistettynä? Limesiirapista innostuneena päätin tehdä yhden ikisuosikkijälkkäreistäni, semifreddon eli puolijäädykkeen. Limen kaveriksi valitsin tällä kertaa itseoikeutetusti valkosuklaan. Semifreddon hienous piilee sen helppoudessa - ainut työtä vaativa asia on kolmen hieman suuremman astian tiskaus. Ja tietenkin sen odottaminen, että seos hyytyy pakastimessa... Ja muuten, tämä jälkkäri onnistuu vuoden varmasti joka kerta, joten voit huoletta kokeilla tätä ensimmäistä kertaa vaikka kesävieraat olisivat jo tulossa.

Valkosuklaa semifreddo


2 dl kuohukermaa
2 valkuaista
2 keltuaista
130 g valkosuklaata
1 rkl sokeria

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa keltuaiset ja sokeri vaaleahkoksi vaahdoksi. Kolmannessa kulhossa vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata valkosuklaa miedolla lämmöllä, ja sekoita hyvin munasokeriseoksen kanssa. Lopuksi yhdistä joukkoon ensin kermavaahto ja viimeisenä valkuaisvaahto varovasti nostellen. Vuoraa esimerkiksi kakkuvuoka leivinpaperilla, ja kaada massa siihen. Nosta jäätymään jääkaappiin noin kolmeksi tunniksi. 

Tarjoa limesiirapin kanssa. ( Voit halutessasi myös valuttaa limesiirappiraitoja semifreddoon ennen pakastimeen laittamista!)

-----
*Vinkki! Kun teet vispaamisen ohjeen mukaisessa järjestyksessä, sinun ei tarvitse pestä sähkövatkaimen vispilöitä siirtyessäsi valkuaisvaahdosta keltuaisten vatkaamiseen. Pieni määrä valkuaista ei haittaa keltuaisten seassa, mutta toisin päin lopputulos on katastrofaalinen.

- Suvi



7/21/2014

Limesoodaa ja limesiirappia


Tänä kesänä olen hurahtanut täysin itsetehtyihin kylmiin kesäjuomiin. Tällä kertaa kokeiluun päätyi limesiirapista valmistettu limesooda, ja täytyy myöntää, että hyvällehän sekin maistui! Erilaisten makusiirappien keitteleminen on todella helppoa ja nopeaa hommaa. Siirapit ovat myös mukavan monikäyttöisiä ja niistä voikin tehdä limsaa, makusoodaa tai niillä voi maustaa leivonnaisia, jäätelöä yms. Soodan lisäksi siirappi päätyi valkosuklaasemifreddon kaveriksi, ohje tulossa seuraavaksi! Juomaa kuvatessa homma lähti Hennan ohjeistuksessa vähän käsistä, ja lopputuloksena hyvin luonnollisesti sambakarnevaalit. Tosin ainakaan Brasiliassa ei varmaankaan vähään aikaan karkeloida katkeran jalkapallotappion takia, mutta meillä suomalaisillahan on tunnestusti aina syytä juhlaan :) Tosi elämässä join juoman sohvalla tacojen kaverina, ja toimi muuten aikas muikeasti!


 

Limesiirappi


1 1/2 dl vettä
2 dl sokeria
2 limen kuori ja mehu
(vihreää elintarvikeväriä)

Laita vesi, sokeri sekä limen kuori ja mehu kattilaan, ja keittele siirappimaiseksi seokseksi. Tässä kestää noin kymmenisen minuuttia. Säilytä jääkaapissa lasipullossa tai purkissa.

Limesooda

limesiirappia
soodavettä
jäitä

Laita lasi täyteen jäitä. Kaada pohjalle limesiirappia, ja laimenna soodavedellä.

- Suvi



7/18/2014

Mazariinitorttu- herkullinen makupari mansikoille



Paras mansikka-aika on nyt ja luulen, että juuri tällä hetkellä suosituin leivonnainen suomalaisissa kodeissa on perinteinen mansikkatorttu. Kaupasta haetaan se valmis torttupohja, päälle vatkataan kermavaahtoa ja komeus kruunataan isolla kasalla oman maan mansikoita. Elämäni aikana olen kyllä itsekin varmasti kymmeniä kertoja kasannut kakun kaupan torttupohjaan, mutta eihän se hyvänmakuinen ole. Lapsena kyseisestä syystä taisin lisätä kermavaahtoa ja mansikoita yleensä niin paljon että täytteet pursusivat reunan yli. Mazariinipohja sen sijaan on niin herkullinen ettei sen makua tarvitse täytteillä peittää. Tosin allekirjoittaneelle hätähousulle kävi perinteisesti ja täytteet alkoivat valumaan reunan yli. Ei sen vuoksi että niitä olisi ollut liikaa, vaan siksi etten malttanut tarpeeksi kauan odottaa pohjan jäähtymistä. Ennen kokoamista minulla oli ihanan paksu vaniljakreemi, mutta kohdatessaan liian lämpimän torttupohjan tuloksena oli lähinnä vaniljakeitto. Maku todella oli kohdallaan, mutta ulkonäössä olisi ollut parantamisen varaa. 
Armaat kotileipuriystävät, älkää kiirehtikö torttupohjan jäähtymisessä. (Kätevä emäntä tietenkin tekisi vaniljakreemin ja mazariinipohjan jo edellisenä päivänä)

Mazariinitorttu on perinteinen leivonnainen, jonka pohjataikinaan kuuluu olennaisena osana mantelimassa. Itse en pidä mantelimassan mausta sellaisenaan ja marsipaaninkin mieluummin kuorin kakkupalan päältä, mutta tässä torttupohjassa maku oli mainio! Mantelimassan maku oli juuri sopivan voimakas. Mazariinitorttu poikkesi tavallisesta torttupohjasta myös koostumukseltaan, sillä se oli paljon kosteampi ja tietenkin maukkaampi. Niinpä täytteiden ei tarvitse olla kovin erikoisia etteivät ne peitä torttupohjan makua alleen.

Mansikka-mazariinitorttu Roy Faresin tapaan (gluteeniton)

Mazariinipohja:
300g mantelimassaa (2 pötköä)
160g voita
2 kananmunaa
3 munankeltuaista

Laita uunia lämpeämään 180 asteeseen. Raasta mantelimassa vatkauskulhoon (jos se on aivan tuoretta ja liian pehmeää raastettavaksi, voit nyppiä sen pieniksi paloiksi sormin). Sekoita mantelimassa pehmeän voin kanssa tasaiseksi taikinaksi. Lisää munat ja keltuaiset yksitellen. Levitä taikina piirakka- tai torttuvuokaan. Voit paistaa pohjan myös irtopohjavuoassa. Paista torttua noin 20-25 minuuttia.

Vaniljakreemi:
3 munankeltuaista
3/4dl sokeria
0,5dl  maizenaa
puolikas vaniljatanko tai 1tl vaniljamyllystä
2,5dl maitoa

Mittaa kattilaan maito ja vanilja, kuumenna kiehuvaksi. Sekoita yhteen munankeltuaiset, sokeri ja maizena. Lisää kuuma maito (josta vaniljatanko on poistettu) ja sekoita tasaiseksi. Kaada seos takaisin kattilaan ja kuumenna kunnes se sakenee kiisseliksi. Sekoita jatkuvasti voimakkasti, ettei kiisseli kypsy epätasaisesti ja tule paakkuiseksi. Jäähdytä täysin kylmäksi.

Kokoa torttu levittämällä vaniljakreemi täysin jäähtyneelle torttupohjalle ja lisää päälle viipaloidut mansikat.

 

- Henna

7/16/2014

Lämmin voileipäkakku- astetta maukkaampi kesälounas

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Karkkipäivä-blogia lukiessani silmäni nauliintuivat täydellisen näköiseen suolaiseen herkkuun. En ollut koskaan kuullutkaan lämpimästä voileipäkakusta, mutta heti tiesin että tästä tulee tämän talouden seuraava hitti! Karkkipäivässä leivotaan vhh-herkkuja, mutta minä tein voileipäkakusta hiilaripommin, eikä siitä kyllä rasvaakaan puutu. Monilta osin tein samoin kuin tässä Sannin reseptissä, mutta halusin mukaan kinkkua. Jos olet kasvissyöjä, alkuperäisessä reseptissä oli hyvännäköinen sienitäyte, jolla voit korvata tekemäni kinkkutäytteen.

Lämmin voileipäkakku oli hyvää yksinkertaisen vihersalaatin kanssa tarjoiltuna ja se oli oikein hyvä kesälounas (kevyehkö, jos annoskoko olisi ollut naisellisen kokoinen). Tämä olisi kyllä myös erittäin hyvä tarjottava esimerkiksi illanistujaisissa, sillä leivästä riittää useammallekin vieraalle. Leipä on todella helppo valmistaa, joten keittiön puolella ei tarvitse aikaa tuhlata. Reseptiä on helppo muunnella oman maun mukaan, täytteeksi sopii melkein mikä vaan ja tässä voisi antaa mielikuvitukselle sijaa. Itse olen suuri kananmunien ja kinkun rakastaja, joten mielitekojeni sokaisemana tein hyvin perinteisen version.


Lämmin voileipäkakku 

1 kokonainen leipä, esimerkiksi vaalea maalaislimppu

Kinkkutäyte:
200g palvikinkkua kuutioina
1-2 kevätsipulia varsineen
200g valkosipulituorejuustoa
puolikas punainen paprika

Kuutioi paprika, kinkku ja hienonna sipuli. Lisää tuorejuusto.

Kananmunatäyte:
4 kovaksi keitettyä kananmunaa
2rkl majoneesia
2rkl turkkilaista jugurttia
suolaa, pippuria

Keitä kananmunat koviksi ja hienonna. (Vinkki kätevään hienontamiseen: viipaloi kananmuna munaleikkurilla ensin poikittain ja sitten pitkittäin). Lisää muut aineet ja mausta oman maun mukaan suolalla ja pippurilla.

Päälle:
2rkl voita
2rkl ketsuppia
tomaatti
100g juustoraastetta
 
Sekoita yhteen lämmin voi ja ketsuppi. Halkaisen leipä kolmeen osaan. Levitä toiseen väliin kananmunatäyte ja toiseen kinkkutäyte. Voitele lopuksi päältä ketsuppivoilla, ripottele päälle juustoraaste ja tomaattiviipaleet. Paista 200 asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Tarjoile esimerkiksi yksinkertaisen vihersalaatin kanssa.

- Henna

7/14/2014

Mini mansikka-raparperipiiraat - kesäpiknikille tai ihan muuten vaan


Yksi heikkouksistani ovat erilaiset piirakat. Ne ovat loputtomasti muunneltavissa ja usein todella helppoja valmistaa. Kun näin ensimmäisen kerran kuvan miniatyyri piirakoista, tiesin, että idea olisi toteutettava mahdollisimman pian. Siinä vaiheessa kun minipiirakat alkoivat tulemaan jo uniinikin, tiesin että aikaa leipomiselle olisi löydettävä mahdollisimman nopeasti. Täytteeksi päädyin valitsemaan klassisen mansikka-raparperin, nyt kun etenkin mansikoiden paras sesonkiaika on meneillään. Pientä twistiä piirakoihin hain käyttämällä piirakkapohjan nesteenä appelsiinimehua. Appelsiinin maku ei ole ollenkaan voimakas, lähinnä maku ilmenee raikkautena, joten vaikket olisi appelsiinin suurin ystävä, suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Tietenkin appelsiinimehun voi korvata tavallisella vedellä niin halutessaan. Seuraavalla kerralla aion omenasadon koittaessa tehdä kinuskisen omenaversion...Ahh.

Kesä on myös parasta aikaa piknikkien järjestämiseen. Luonnossa eväitä nauttiessa mukaan otettavien ruokien helppous on valttia. Tavallisen piirakan mukaan ottaminen saattaa tuottaa päänvaivaa, mutta nämä minikokoiset piiraat ovat mitä helpoin mukaan otettava, ja kaiken lisäksi ylitsepääsemättömän sympaattisen näköisiä!

Mini mansikka-raparperipiiraat


Pohja


5 dl vehnäjauhoja
150 g voita tai margariinia
1/2 dl sokeria
1/2 tl leivinjauhetta
n. 5 rkl appelsiinimehua


Nypi voi, jauhot, leivinjauhe ja sokeri keskenään sekaisin. Sekoita joukkoon appelsiinimehu ja muodosta kiinteä taikinapallo. Tarpeen tullen voit laittaa nestettä hieman enemmän.

Täyte


2 dl pieneksi pilkottua mansikkaa
2 dl pieneksi pilkottua raparperia
3/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 rkl perunajauhoja
1 appelsiinin raastettu kuori

Voiteluun valkuainen + tilkka vettä

Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään kulhossa.

Kokoaminen:

Kaulitse taikina ohueksi (n. 2mm) levyksi. Leikkaa taikinasta esimerkiksi pyöreällä juomalasilla tai piparkakkumuotilla piirakkapohjia ja kansia. Nosta pohjan päälle n. 1 tl täytettä. Kostuta piiraan reunat vedellä ja painele päälle toinen piirakkapohja kanneksi haarukan avulla. Halutessasi voit tehdä kansipalaan joko pienellä piparkakkumuotilla tai veitsellä haluamasi kuvion, jotta täyte näkyy. Voitele piiraat valkuaisella. Paista 200 asteessa n. 15-20 minuuttia, kunnes piiraat ovat saaneet hieman väriä.

- Suvi





7/11/2014

Tee edes tämä: affogato- jäätelökahvi


Klassisessa italialaisessa affogato- jälkiruuassa yhdistetään kaksi intohimoani, kahvi ja jäätelö. Affogato tarkoittaa suomeksi hukkunutta, jäätelöpallohan tavallaan hukutetaan espressoon. Tai ehkä nimitys johtuu siitä, että tätä herkkua syödessä arjen tylsyys hetkeksi unohtuu ja hukkuu jäätelölasiin. Pisteenä iin päälle taustalle Andrea Bocelli haikean romanttisesti laulamaan Time to say goodbye, niin pölypallot ja pyykkivuoret katoavat näkymättömiin.

Olen kerran käynyt Italiassa, vierailimme myös Venetsiassa ja täytyy myöntää, että siellä tunnelma oli ainutlaatuinen. Jos silloin teini-ikäisenä olisin ymmärtänyt hyvän päälle, olisin tilannut jostain suloisesta kahvilasta affogaton ja nauttinut hetkestä. Tuota matkaa en saa takaisin, mutt pienen palan Italiaa kylläkin tämän jälkiruuan muodossa. Olin liian laiska tekemään italialaisten jälkiruokien kuningatarta tiramisua, joten valitsin tämän helpon ja nopean annoksen lievittämään kaukokaipuutani.


Affogato- jäätelöespresso (1 annos)


1 pallo vaniljajäätelöä
1 annos espressoa (tai vahvaa suodatinkahvia)
tummaa suklaata rouheena

Laita pallo vaniljajäätelöä lasiin ja kaada kahvia päälle. Lisää halutessasi suklaarouhetta.

- Henna

7/10/2014

Vaniljainen mansikkajuustokakku


Vanhempani ilahduttivat vierailuillaan eilen, ja sen kunniaksi päätin kerrankin leipoa jotain. Jostain kumman syystä suurin leivontainnostus iskee juuri silloin, kun kukaan ei ole tulossa kylään, ja tuotosten tuhoaminen tuottaa omat haasteensa. Tai siis kyllä kaikki tietenkin aina katoaa, mutta joskus sitä miettii, että voisihan ne kadota edes osakseen jonkun muunkin vatsalaukkuun, hehh.. Nyt päätin siis kerrankin olla kunnon tytär ja leipoa oikeaan aikaan! Ensimmäisenä mieleeni tuli ajatus mansikkaisesta juustokakusta. Mansikka-aika alkaa olla parhaimmillaan, ja kukapa ei pitäisi perinteikkäästä juustokakusta! En halunnut pilata tuoreiden mansikoiden makua soseuttamalla tai keittämällä hilloksi, joten päädyin ehkä hieman poikkeuksellisesti laittamaan mansikat kakkuun palasina. Ja oli muuten erinomainen ratkaisu! Kokeilin myös ensimmäistä kertaa laittaa kondensoitua maitoa juustokakkuun, ja sekin sopi kuin nenä päähän! Koska kondensoitu maito on hyvin sokerista, ei kakkuun tarvinnut laittaa mitään muuta makeuttajaa. Kondensoidun maidon ansiosta juustokakun maku on ihanan vaniljainen ja kepeä. Rehellisesti sanottuna yksi parhaista juustokakuista mitä olen syönyt, joten suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

Tein muuten keksihyllyllä mahtavan löydön! Rainbowilta oli tullut dominokeksejä muistuttavia erittäin tummia Do-re-mi- keksejä. Maku vastaa mielestäni kaikkien hehkuttamia amerikkalaisia Oreo-keksejä, hinta on vaan huomattavasti huokeampi. Jos näitä kyseisiä keksejä ei ole lähikaupasta saatavilla, voit tietenkin korvata keksit perinteisillä dominoilla.



 

Vaniljainen juustokakku

 

Pohja:

1 1/2 pkt tummia domino-keksejä
50 g voita

Murskaa keksit hienoksi muruksi. Sulata voi ja yhdistä keksien kanssa. Painele seos n. 24 cm halkaisijan irtopohjavuokaan, ja laita jääkaappiin kovettumaan hetkeksi.

Täyte:

n. 500 g mansikoita
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 prk kondensoitua maitoa
3 dl vispikermaa
5 liivatelehtä
1/2 dl vettä (+ vähän sitruunamehua jos löytyy)

koristeluun muutama pala valkosuklaata

Valitse mansikoista parhaat valioyksilöt koristelua varten (8 kpl). Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n. 5 minuutiksi. Pilko loput mansikat pieniksi paloiksi. Vispaa vispikerma vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa kondensoitu maito ja tuorejuusto hyvin sekaisin, ja yhdistä kermavaahdon kanssa. Kuumenna vesitilkka kiehuvaksi, lisää sitruunamehu ja liivatteet. Sekoita liivateseos hyvin täytteen joukkoon sähkövatkaimella. Lisää lopuksi pilkotut mansikat. Kaada täyte kakkupohjan päälle, ja anna hyytä kylmässä nelisen tuntia.

Koristele mansikat sulalla valkosuklaalla haluamallasi tavalla.

-------
*Vinkki! Vältyt liivatepaakuilta, kun kaadat liivateseoksen ohuena nauhana sähkövatkaimen vispilöiden kohdalle.

- Suvi






7/07/2014

Ananas-sitruunajäähilejuoma- helteisen päivän viilentäjä

Pikku-Henna olisi ollut tämän juoman ääressä onnensa kukkuloilla ja kyllä aikuinen Hennakin oli! Lapsuuden huvipuisto- ja uimahallireissuista muistan ne ihanan näköiset jäähilejuomakoneet, joissa pyöri erivärisiä juomia. Tietenkin ne olivat kalliita ja useinmiten täytyi tyytyä siihen pillimehuun. Muutama vuosi sitten olin eläintarhassa ja sen verran lapsetti, että ostin itselleni tuollaisen värikkään jäähilejuoman. No, valitettavasti se oli todella pahanmakuista (ainakin aikuiseen makuun) ja ylihinnoiteltua. Mutta tulipahan viimein maistettua! :D

Itsetehty juoma ei ollut pettymys, vaan juuri niin raikasta ja hyvää kuin kuvittelinkin. Elämä hymyili kun tämän juoman kanssa istuin 30 asteen helteessä ja otin aurinkoa. Suosittelen! Valmistus on todella helppoa, ananasmehu vain jäädytetään, raavitaan haarukalla hileeksi ja sekoitetaan sitruunalimsaan. Jäähilejuoman voi tietenkin tehdä minkämakuisena vain haluaa. Kannattaa ostaa hyvää tuoremehua (itse käytin Lidlin ananasmehua), jotta jäähileen maku on tarpeeksi voimakas.

Ananas-sitruunajäähilejuoma


ananasmehua n. 1,5dl/annos
sitruunalimsaa n. 1,5dl/annos

koristeeksi esimerkiksi limeviipaleita

Jäädytä anansmehu laakeassa astiassa (kestää useamman tunnin). Raaputa haarukalla ananasmehusta jäähilettä, annostele laseihin ja kaada sitruunalimsaa päälle. Koristele limeviipaleella. Nauti heti! :)

7/04/2014

Happy 4th of july: Cherry panna cotta parfait

Joulukuun 6. päivä Suomi hiljentyy kunnioittamaan tasavaltamme itsenäisyyttä. Ikkunoille sytytetään kaksi sinivalkoista kynttilää hartain mielin, muistellen sotiemme veteraanien, lottien ja kotirintaman uhrauksia. Jopa talvinen luonto kunnioittaa juhlapäivää hiljaisuudellaan.

Amerikkalaiset sen sijaan juhlivat itsenäisyyttään 4. heinäkuuta railakkaasti ilotulituksin, järjestäen markkinoita ja vesimelonin syöntikilpailuita. Amerikanlipun väreihin pukeutuneet klovnit hauskuuttavat kansaa ja perheet kokoontuvat piknikeille. Harras tunnelma ei taida kuulua perinteisiin, vaan iloinen juhlamieli täyttää itsenäisyyttä kunnioittavat amerikkalaiset. Maassa maan tavalla ja molempi parempi.

Amerikkalaiseen itsenäisyyspäivään kuuluvat asianmukaiset juhlaruuat ja leivonnaiset. Ilmeisesti todella suosittuja ovat erilaiset kakut ja jälkiruuat lipun väreissä, valkoisessa, sinisessä ja punaisessa. Perinteinen amerikkalainen tuhti kakku paksulla voikreemillä kuorrutettuna ei mielestäni ole tähän Suomen kesään nyt ajankohtainen, joten Martha Stewartin innoittamana tein kirsikoista ja panna cotasta raikkaan jäädykkeen. Aiemmin en ole tullut ajatelleeksi, että myös panna cotta sopisi jäädytettäväksi. Raikas idea kesäiseksi jälkiruuaksi, ilmeisesti helteetkin ovat palaamssa. Ainakin tällä hetkellä Pohjanmaalla aurinko lämmittää allekirjoittanutta oikein mukavasti!

Panna cotta jäädyke oli kyllä hyvää ja raikas kirsikoista tehty kerros myös. Mutta miksi, oi miksi tuoreet kirsikat (niin hyviä kuin ovatkin) eivät maistu sille Dr. Pepperistäkin tutulle kirsikkaesanssille? Vuosia sitten maistaessani ensimmäistä kertaa tuoreita kirsikoita olin suuresti pettynyt niiden makuun. Olin kuvitellut, että keinotekoinen kirsikka-aromi oikeasti muistuttaisi maultaan esikuvaansa. Dr. Pepper, tuo elämäni elintarvikerakkaus, kruunaa päivistä parhaimmat ja piristää ne kamalimmat. No niin, meniköhän tuo jo hieman yli, tuli ainakin asia selväksi. Meitä esanssikirsikan ystäviä ei Suomen maassa taida montaa olla. Huutakaa kommenttilootaan hep, jos sieltä joku kirsikka-aromin ystävä löytyy? Voin perustaa meille fanikerhon...

Tein jäädykkeen raidalliseksi Amerikan lipun mukaan, mutta jos haluat päästä helpommalla ja säästää hermojasi, tee molempia kerroksia yksi.


Kirsikka panna cotta-jäädyke (4-6 annosta)


Kirsikkahyytelö

500g tuoreita kirsikoita (punnittu ilman kiviä)
2 dl vettä
1,5dl sokeria
2 iivatelehteä

Panna cotta

5 dl kermaa
1 vaniljatanko
0,5dl sokeria
2 liivatelehteä

Laita kaikki 4 liivatelehteä kylmään veteen. Poista kirsikoita kivet (itse otin ne yksinkertaisesti käsin, hienompiakin konsteja taitaa olla mutta niin se oli helppoa) ja laita ne kattilaan veden ja sokerin kanssa. Keitä kunnes kirsikat ovat pehmenneet. Siivilöi mehu pois ja lisää 2 liivatelehteä kuumaan mehuun. Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa ja raaputa siemnet veitsenkärjellä pois. Mittaa teflonkattilaan kerma, sokeri ja vaniljatangon varsi ja siemenet. Keitä muutama minuutti miedolla lämmöllä. Ota vaniljatanko pois ja lisää 2 liivatelehteä, älä enää keitä. 

Tee jälkiruokakulhoinin kerroksia panna cotasta ja kirsikkamehusta. Hyydytä jokaista kerrosta jääkaapissa (tai nopeammin pakastimessa) ennen seuraavan lisäämistä. Muuten kerrokset sekoittuvat toisiinsa. Laita lopuksi jäädykkeet pakastimeen lasien koosta riippuen noin tunniksi tai puoleksi niin että ne kohmettuvat mutta eivät jäädy kokonaan. Jos haluat tarjoilla jäädykkeet myöhemmin, nosta ne huoneenlämpöön ennen tarjoilemista.

- Henna

7/01/2014

Tee edes tämä: vadelma-mukikakku- alle 5 minuutin mikroihme


Mikä valmistuu alle viidessä minuutissa lähes ilman tiskiä, pelastaa surkean aamusi ja maistuukin vielä hyvältä? Tietenkin mukikakku!

Amerikkalaisia leivontasivuja selaillessani silmiini osuivat mukikakut. En ollut aiemmin moisista kuullutkaan, mutta mielenkiintoni syttyi samantien. Itseasiassa en muista olleeni viime aikoina mistään leivonnaisista niin innoissani kuin näistä mikroihmeistä (ennakkoluuloista huolimatta). Taisin innostua mukikakuista osaltaan myös siksi että siitä muistui mieleeni lapsuuden leivontakokeilut. Kuten olen aiemminkin täällä kertonut, aloitin leipomisen jo aivan pienenä. Jo silloin halusin kokeilla kaikkea uutta ja muokata reseptejä oman maun mukaan. Valitettavasti alle 10-vuotiaan lapsen taidot eivät kulkeneet aina käsi kädessä innostuksen kanssa. Yhteen aikaan erityinen hitti oli mikroleivonta, tai ehkä leivonta ei ole oikea sana kuvaamaan kokeiluja :D. Eräs kerta on jäänyt mieleeni erityisen hyvin. Keksimme pikkuveljeni kanssa tehdä leipää mikrossa. Siispä sekoitimme taikinan kaikenlaisista aineksista, muotoilimme lautaselle leivännäköisen möllykän ja koristelimme komeuden viinirypäleillä, kyllä viinirypäleillä! Todellinen sweet `n sour-kokemus. Jostain syystä äiti ei osannut arvostaa oma-aloitteisuuttamme tai sitä mahtavaa leipää...

Mikroaaltouunin kultakaudella 80-luvulla ilmeisesti aikuisetkin yrittivät kypsentää siellä kaikkea joulukinkusta tiikerikakkuun, mutta jostain kumman syystä kyseiset reseptit eivät ole jääneet elämään. Lupaan, että tässä reseptissä on hittiainesta enemmän kuin mikrokinkussa (tai viiinirypäleleivässä).

Vadelma-mukikakku on kokeiluistani ensimmäinen, mutta tätähän voisi muokata vaikka kuinka. Tarkoituksena onkin tehdä erilaisia mukikakkuja ja jakaa niistä parhaat teidän kanssanne!

Vadelma-mukikakku (1 iso tai 2 kuvassa olevan kokoista)


1 kukkurallinen rkl pehmeää voita
1 kananmuna
1 tl vaniljaesanssia (tai vaniljasokeria)
2 rkl sokeria
2 rkl vehnäjauhoja (vähän enemmän jos käytät pakastevadelmia)
1 tl leivinjauhetta
2 rkl vadelmia

Sekoita kaikki aineet tasaiseksi taikinaksi. Voitele muki hyvin esimerkiksi öljyllä.  Täytä taikinalla vain puoleenväliin asti, sillä taikina kohoaa todella paljon. Laita mikroon 60-90s täydellä teholla. Paistoaika vaihtelee mukin koon ja mikron tehokkuuden mukaan. Varo kypsentämästä liikaa, sillä kakku on parhaillaan hieman kosteana. Nauti heti sellaisenaan tai laita päälle vaniljajäätelöä tai -kastiketta.