8/29/2014

Kuningatar-kaurakeksit



Tämä vuosi ei ollut erityisen hyvä mustikoiden lisäksi myöskään vadelmille. Muutaman viikon takaiselta poimintareissulta saatiin tällä kertaa vain pari desiä marjoja, koska suurin osa vatuista oli kuivunut pensaikkoon. Olin kuitenkin jo vakaasti päättänyt leipoa vatuista, ja halusin välttämättä pitää suunnitelmastani kiinni. Pienen henkilökohtaisen aivoriihen jälkeen sain ajatuksen kuningatarkaurakekseistä - jos kerta suklaata voidaan laittaa joka paikkaan, niin miksei myös marjoja! Pienen internetseikkailun jälkeen löysin muutamia reseptejä, joissa mustikoita oli käytetty kaurakeksitaikinassa, ja siitähän allekirjoittanut sai uutta pontta purjeisiin.  Epäilyksen siemen meinasi alkaa kasvamaan sisälläni siinä vaiheessa, kun sekoitin marjat keksitaikinaan, sillä erotuksena suklaaseen, marjat ovat aika vetisiä.. Päätin kuitenkin rohkeasti toteuttaa visioni, ja aloin pyörittelemään taikinapalleroita pellille marjaisista käsistä huolimatta. Ja lopputulos oli erinomaisen onnistunut!

Kekseissä yhdistyy marjapiirakan ja kaurakeksin parhaat  puolet. Kekseistä tuli aika paksuja, ja marjasattumat tuovat kekseihin ihanaa kosteutta. Keksit päätyivät lopulta mukaan mökkireissulle, ja säilyivät ilman mitään ongelmia peltirasiassa kolme päivää. Mies kuvaili keksejä adjektiiveilla  maukas, marjaisa ja mehevä. Tekisin uudelleen. 

(Lukija huom! Vaikka keksit kestivät poikkeuksellisesti kolme päivää, se ei kerro niiden mausta  mitään, koska mökillä on aina liikaa tuhottavaa ruokaa mukana..)

 Kuningatar-kaurakeksit (n. 30 kpl)

200 g voita
4 dl sokeria
2 munaa
1 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja
6 1/2  dl kaurahiutaleita
2 -3 dl mustikoita ja vadelmia


Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat hyvin vatkaten. Yhdistä leivinjauhe vehnäjauhoihin, ja lisää taikinaan. Lisää kaurahiutaleet lusikalla sekoittaen. Lisää lopuksi marjat nopeasti sekoittaen, ettei marjojen rakenne mene täysin rikki. Paista 175 asteessa n. 10 minuuttia tai kunnes keksit ovat levinneet ja saaneet hieman väriä.

- Suvi
                



8/27/2014

Näkkileipä se naisen tiellä pitää

Ensimmäiseksi näkkileivästä tulee mieleen kouluajat, jolloin kiintiö taisi tulla täyteen useammaksi vuodeksi, eikä näkkäriä montaakaan kertaa ole sen jälkeen tullut kotiin ostettua. Viime aikoina olen nähnyt netissä monia kiinnostavia siemennäkkäriohjeita, joista sain idean kokeilla josko itsetehty näkkileipä olisi kaupasta saatavia maukkaampaa.

Lähdin kuitenkin perinteisemmälle linjalle korvaten vain osan jauhoista erilaisilla siemenillä. Tämä itse tehty koulunäkin sukulainen tosiaan oli todella hyvänmakuista siemenien ansiosta. Reseptin suolan määrä saattaa kauhistuttaa, mutta lopputulos ei lainkaan ole liian suolainen. Mielestäni näkkärin täytyy kunnolla maistua, sillä yleensä sitä syödään vain voin kanssa ilman sen kummempia päällysteitä. 




Näkkäri (30-40 pientä)



5dl vettä
50g tuorehiivaa
11dl (sihti)ruisjauhoja
2dl täysjyvävehnäjauhoja/sämpyläjauhoja/grahamjauhoja
2dl siemeniä (esimerkiksi seesamin-, auringonkukan-, pellavan-, hampun-)
2rkl suolaa
1rkl siirappia/hunajaa

Lisää kädenlämpöiseen veteen hiiva ja anna liueta. Lisää siirappi ja suola. Lisää jauhoja ja siemeniä vähitellen vaivaten samalla taikinaa. Taikina on valmis kun se irtoaa kulhon reunoista. Kuten muissakin leipätaikinoissa, jauhojen määrä saattaa hieman vaihdella. Kohota taikinaa tunti vedottomassa paikassa liinan alla.

Laita uuni lämpeämään 250 asteiseksi. Kauli taikina runsaasti jauhotetulla pöydällä noin 1mm pakuiseksi levyksi ja ota esimerkiksi jälkiruokakulholla taikinalevystä paloja. Tee halutessasi leipien keskelle reiät esimerkiksi pursotusterän isommalla päällä. Voit myös kaulita taikinan leivinpaperin päällä levyksi ja leikata sen haluamasi kokoisiksi paloiksi taikinapyörällä. Paista näkkäreitä koosta riippuen 5-8 minuuttia. 




- Henna

8/25/2014

Marjanpoimintaa ja punaherukkapiirakkaa


Viinimarjat ovat mielestäni yksi aliarvostetummista ja vähiten hyväksikäytetyistä marjoista. Tuntuu, että kaikilla aina serkun kummin kaiman veljenpokia myöten on kymmenittäin viinimarjapuskia, mutta vuosi toisensa jälkeen marjat jäävät suurimmalta osalta käyttämättä. Yleisimmin marjat päätyvät mehuksi, mikä sinänsä on viisasta - mikäpä lämmittäisikään kylmillä talvipakkasilla sen paremmin kuin kuuma mustaviinimarjamehu. Itse en tosin ole vielä tähän ikään mennessä päässyt mehustamisen iloihin käsiksi, koska miehen innokkaat isovanhemmat pääasiallisesti hoitavat mehustamisen, ja kellarit pursuavat vielä edellistenkin vuosien mehuista. Meidän perheen suosikki yhdistelmä on ehdottomasti valkoviinimarja-vadelma. 

Marjarakkautta

Kun pari viikkoa sitten olimme appivanhempien kanssa mökkeilemässä, sain kuulla että he söivät ensimmäistä kertaa elämässään perinteistä kermaviiliin tehtyä punaherukkapiirakkaa. Meillä mehustamisen lisäksi marjat ovat päätyneet vispipuuron lisäksi juurikin piirakkaan. Kuitenkaan tällä kertaa en esittele sitä perinteistä viinimarjapiirakkaa, koska löysin mitä hienoimman ohjeen! Kermaviilin sijaan piirakan täyte syntyi punaherukoista ja valkuaisvaahdosta. Piirakasta tuli ihanan kepeä juurikin tuon täytteen vuoksi.


Punaherukkapiirakka

Pohja


3 1/2 dl jauhoja
1 dl sokeria
100 g voita
1 t leivinjauhetta
2 keltuaista
(tarvittaessa pari rkl kylmää vettä)

Yhdistä jauhot, sokeri ja leivinjauhe keskenään. Nypi joukkoon huoneenlämpöinen voi. Lisää keltuaiset ja muodosta kiinteä taikinapallo. Tarvittaessa lisää vesi. Käääri kelmuun, ja nosta jääkaappiin oleentumaan n. puoleksi tunniksi.

Voitele joko tavallinen pyöreä piirakkavuoka tai irtopohjallinen kakkuvuoka (24-26cm). Voitele vuoka ja painele taikina pohjaan ja reunoille. Jos käytät irtopohjavuokaa, laita taikinaa myöa vuoan sivuille, n. 2-3 cm verran. Paista ilman täytettä 175 asteessa n. 15 minuuttia. Nosta uunin lämpötila 200 asteeeen. Valmista täyte.


Täyte


2 valkuaista
2 tl perunajauhoja
1 dl sokeria
4 dl herukoita

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää perunajauhot ja sokeri ja jatka vatkaamista vielä muutama minuutti, jotta vaahdosta tulee erittäin kiiltävää ja paksua. Sekoita varovasti joukkoon punaherukat. Kaada täyte hieman jäähtyneen pohjan päälle, levitä tasaiseksi ja paista 200 asteessa n. 10 minuuttia tai kunnes pinta alkaa saamaan hieman väriä.

- Suvi

8/22/2014

Ameriikan herkut: Dr. Pepper Brownies


Jo useita vuosia olen kuolannut Amerikan mantereella aika yleisestikin tehtyjä Dr. Pepper Brownieseja. Idea kuulosti niin villiltä ja amerikkalaiselta, että pakkohan sitä oli lopulta kokeilla itsekin tätä luvatun maan ihmeherkkua. Toisin kuin Hennalla, itselleni ensimmäisen kerran tuoreiden kirsikoiden syöminen oli maata mullistava kokemus. Kaikki vuodet siihen asti olin luullut että kaikki kirsikkaan liittyvä on kamalaa, sen verran traumoja on lapsuudessa tullut muun muassa kirsikkatikkareista. Nyt vuosien myötä ja makunystyröiden ehkä hieman kehityttyä olen alkanut tykkäämään Dr. Pepperistä, tosin muut esanssikirsikkamaut saavat jäädä jatkossakin kaupan hyllyyn.


Olin juuri sopivasti menossa kyläilemään ehkä suurimman tuntemani Dr. Pepper fanaatikon, eli Hennan luo Kauhajoelle, joten tiesin tilaisuuteni koittaneen. Lopulta päädyin muokkaamaan viime vuonna julkaistua olutkakku reseptiä. Käytännössä vaihdoin oluen siis Dr. Pepperiin ja hieman lisäsin muun muassa nesteen määrää. Päätin myös tehdä mokkapalakuorrutusta muistuttavan kuorrutteen, jossa vain kahvin sijaan käytin Dr. Pepperiä. Brownieseista tuli oikein meheviä, mutta kuten olin jo muualtakin lukenut, ei keinotekoinen kirsikka juurikaan maistu lopputuloksessa - luonnollisesti päämakuna toimii suklaa. Joten jos haaveilet esanssikirsikasta, kannattaa juoma juoda suoraan sellaisenaan, mutta tämä herkku kelpaa varmasti myös niille, jotka eivät kyseisestä mausta pidä ollenkaan. Dr. Pepper tuo makuun lähinnä syvyyttä ja sitä paljon puhuttua tunnelmaa.

Kokeilu oli niin viihdyttävä, että aion lähitulevaisuudessa ehdottomasti kokeilla leivonnassa omaa lempijuomaani eli Vanilla Colaa. Toinen kokeilu tulee olemaan Root Beer, josta luulen että saisi ainakin  hyvää mausteisuutta taikinaan. Katsotaan mitä tuleman pitää.


Dr. Pepper Brownies


3 dl Dr. Pepperiä
250 g voita
1 1/2 dl  aitoa kaakaojauhetta
4 dl sokeria
3 dl jauhoja
2 munaa
1 prk ranskankermaa
2 1/2 tl soodaa

Kuorrute:

4 dl tomusokeria
1/2 dl Dr. Pepperiä
2 rkl aitoa kaakaojauhetta

Sulata voi Dr. Pepperin kanssa paistinpannulla miedolla lämmöllä. Kun voi on täysin sulanut, lisää seokseen sokeri ja kaakaojauhe vispilällä sekoittaen. Sekoita kananmunat ja ranskankerma erillisessä kupissa ja lisää seokseen. Yhdistä jauhot ja sooda ja yhdistä suklaamassan kanssa. Voitele uunivuoka ( n. 30cm x 20 cm), ja kaada seos siihen. Paista 175 asteessa noin 25 minuuttia.






8/20/2014

Syksyiset omenayllätykset

  

Syksy on täällä ja omenoiden satokausi ihan pian myös! En aio valittaa sateesta, kylmyydestä tai pimeydestä, sillä rakastan tätä vuodenaikaa. Kesällä kuuluu olla jatkuvasti hyvällä tuulella, rientää kyläpaikasta ja lomakohteesta toiseen valonnopeudella ja muistaa olla kiitollinen lyhyestä Suomen suvesta. Lyhyyshän tarkoittaa sitä että jokaisesta nanosekunnista täytyy osata ottaa ilo irti. Mutta syksyn tullen ihminen saa luvan kanssa käpertyä viltin alle ja olla epäsosiaalinen. Syksystä huolimatta aion olla nyt ällöttävän positiivinen ja listata sen hyviä puolia.

Hennan ällöpositiivisuuslista: 
Miksi syksy on hieno asia?

- jos olet kesällä erehtynyt perustamaan kukkapenkin ja väsynyt sen hoitamiseen, nyt saat unohtaa koko asian! 
- vaatteista ei tarvitse stressata, kuitenkin niiden päälle vedetään joka päivä se sama takki
- ei haittaa vaikka leipomisinnostuksen vuoksi uuni olisi päällä koko päivän (30 asteen helteillä hieman haittasi...)
- tylsien sukujuhlien ja muiden kissanristiäisten sesonki on ohi
- pimeällä on ihan sama vaikka ikkunat ovat likaiset (niiden peseminen on ärsyttävää)
- sisälämpötilat mahdollistavat taas virttyneiden kotivillapaitojen ja ikivanhojen villasukkien käytön
- kotimaisten vihannesten satokausi on ohi, joten voi hyvällä omallatunnolla syödä epäterveellisesti
- ulkoilun sijaan voi huonon kelin varjolla jäädä sisälle möllöttämään tv:n tai kirjan ääreen
- uimahalliin meneminen tuntuu taas hyvältä idealta eikä uintikelien haaskaukselta
- uusien harrastusten aloittamisen kulta-aikaa (saunapiletes? JEE! TRX? JEE! Pitsinnypläys? JEE!) 

BONUS: Kysyin mieheltäni listaan jatkoa. Hän vastasi "pimeys, saa olla pimeässä". Vastaus oli yllättävä, taisin hieman nauraakin... :D

Ehkä itselleni tällä hetkellä paras osuus syksyssä on että leipominen on mukavampaa kuin kesäkeleillä. Silloin tuntui melkein rikolliselta häärätä tuntitolkulla keittiössä kun olisi samaan aikaan voinut maata rannalla (okei, aika paljon tein sitäkin). 

Syksystä hullaantuneena halusin kehittää reseptin omenoista. Aika monella niitä taitaa pihan puissa olla riesaksi asti, minä edelleen odottelen sitä ensimmäistä oman pihan omenaa. Tähän reseptiin sopivat parhaiten juuri kirpeät kotimaiset omenat, sillä ne kypsennetään voin ja sokerin kanssa minkä jälkeen happamuus on muisto vain. Omenayllätysten pohjaksi tein mausteiset muffinsit ja päälle tietenkin pursotetaan runsaasti kermavaahtoa. 



Mausteiset muffinssit omenatäytteellä (16 kpl isoja)

4 kanamunaa (vastaa reilua 2dl)
tilavuudeltaan saman verran tummaa sokeria
tilavuudeltaan saman verran vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl neilikkaa
1/2 tl inkivääriä
1/2 tl muskottipähkinää

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä keskenään kuivat aineet. Sekoita taikinaan varoen jauhot. Jaa taikina 16 isoon muffinssivuokaan, itse käytin Pirkka amerikanmuffinivuokia, jotka eivät levahda paistettaessa. Paista muffinsseja 175 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Omenatäyte:
400g omenakuutioita (mielellään hapan lajike)
50g voita
1dl tummaa sokeria
2 tl kanelia

Kuutioi omenat. Sulata kattilassa voi ja sokeri. Lisää omenat ja kaneli. Keitä omenoita miedolla lämmöllä kunnes ne ovat pehmeitä.

Päälle:
2,5dl vispikermaa
vanilliinisokeria/vaniljaesanssia

Tee sormin muffinsseihin reiät (tavallaan revin keskelle aukon) ja lisää omenatäyte. Valuta myös omenatäytteen nestettä muffinssin reunoille kostutuksesksi. Jäähdytä. 
Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta vanilliinisokerilla/vaniljaesanssilla. Pursota jäähtyneiden muffinssien päälle. 


- Henna

8/18/2014

Hempeät laventelikuppikakut

Luin Eeva Kolun Kaikki mitä rakastin- blogista kirjoittajaan iskeneestä laventelihulluudesta. Kuulin tuolloin ensimmäisen kerran, että laventelia voi käyttää leivonnassa. Aikaisemmin kyseinen kasvi on ollut tuttu mummulan saippuasta ja liinavaatekaappiin tarkoitetuista tuoksupusseista. Olenpa kerran siivoushulluuden iskiessä ostanut imuriinkin laventelituoksupussin. Tällä kertaa halusin Kolun innoittamana aivan ehdottomasti kokeilla leipoa jotain tuosta kukasta. 

Sopiva resepti löytyi yllättävän läheltä, omaan hyllyyn unohtuneesta The hummingbird bakeryn kirjasta. Kyseisellä leipomolla on suorastaan kulttimaine kotimaassaan Iso-Britanniassa ja ilmeisesti maan rajojen ulkopuolellakin. Olin hieman epäileväinen (aivan niin kuin kokeneet ja arvostetut ammattilaiset eivät osaisi työtään...) reseptin suhteen, sillä pohjataikina tehtiin erikoisella tavalla. Taikina oli myös totuttua löysempää, ehkä juuri siksi kuppikakuista tuli erityisen kuohkeita ja keveitä.

Maku oli mielenkiintoinen, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Tämä on hyvä once in a lifetime- leivonnainen kokeilunhaluisille ;).

Hummingbird bakeryn laventelikuppikakut

1 1/4 dl maitoa
3 rkl kuivattuja laventelinkukkia
2 dl venäjauhoja
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta
50g voita
1 kananmuna

Valmista ensilsi laventelimaito. Mittaa 1 1/2 dl maitoa ja laventeli kattilaan. Lämmitä kiehumispisteeseen ja anna maustua ja jäähtyä vähintään 15 minuuttia. Siivilöi pois laventelinkukat ja ota 1/4 dl sivuun kuorrutetta varten. Mittaa kulhoon voi, sokeri, jauhot ja leivinjauhe. Vatkaa murumaiseksi. Lisää laventelimaito ja kananmuna. Sekoita hyvin tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina vuokiin ja paista noin 20 minuuttia 170 asteisessa uunissa.

Laventelikuorrute:
1/4 dl laventelimaitoa
noin 4 dl tomusokeria
80g huoneenlämpöistä voita
(liilaa elintarvikeväriä)

Sekoita kuorrutteen aineet yhteen. Jos kuorrute on liian löysää, lisää tomusokeria.

Levitä kuorrutus hyvin jäähtyneiden muffinssien päälle ja koristele halutessasi nonparelleilla.



- Henna

8/15/2014

Rukiiset pikkupizzat


Kun kuulin, että ystäväni saa kaksoset, olin luonnollisesti intoa täynnä. Ensinnäkin tuplavoitto jo sinänsä on mahtava asia, ja kaiken lisäksi tiedossa olisi vauvajuhlat - eli hyvä syy leipoa! Aluksi minulla oli hyvinkin mahtipontisia ajatuksia siitä, mitä kaikkea leipoisin: kuppikakkuja, keksejä, täytekakkua, suolaisia muffinsseja ja ja ja...Noh, elämän realiteetit iskivät lopulta, ja totesin että en kerkeä leipomaan koko viikkoa ennen juhlia, ja että valitettavasti kuuden ihmisen syömiskyky on rajallinen, vaikkakin yksi söisi kolmen edestä.

Lopulta päädyin tekemään täytekakun lisäksi rukiisia pikkupizzoja. Pohjasta tuli mielestäni erinomaisen makuinen ja myös todella helposti kaulittava. Ruisjauhot antavat pohjaan enemmän makua kuin pelkät vehnäjauhot, ja yhdistelmä toimii hyvin kasvisten kanssa. Toki täytteitä voi jokainen vaihdella haluamallaan tavalla, itse olen vaan täysin ihastunut säilöttyyn artisokkaan pitsassa! Myös aurinkokuivatut tomaatit kuuluvat ikisuosikkeihini. Lihaisampaa vaihtoehtoa haluavat voivat kokeilla toista suosikkiani kana, pesto, pinjansiemen, rucola yhdistelmää, joka on myös toimii joka kerta


Jos tomaattikastiketta ei jaksa tehdä itse, voit toki tyytyä perusketsuppiin. Mutta oikeasti, tomaattikastike syntyy kuin itsestään ja nostaa pitsojen maun aivan uudelle tasolle. Kastikkeessa käytin jotain perustomaattisoosia, ja allekirjoittaneen mielestä Mutti-soosit eivät ole täysin välttämättömiä hyvän tomaattikastikkeen aikaan saamiseksi. Jos kuitenkin käytät pitsojen päällä pelkkää ketsuppia, suosittelen lisäämään ketsuppiin sweet chili-kastiketta asennetta antamaan.


Pizzapohjat (n.12 kpl)


1 ps kuivahiivaa (11g)
3 dl lämmintä vettä
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
6 rkl oliiviöljyä
3 dl ruisjauhoja
2 1/2 dl vehnäjauhoja

Sekoita kuivahiiva, suola ja sokeri reilusti kädenlämpöiseen veteen, ja anna oleentua noin 5 minuuttia. Lisää oliiviöljy ja jauhot parissa erässä, kunnes taikinasta muotoutuu kiinteä taikinapallo. Vaivaa viitisen minuuttia hyvän sitkon aikaansaamiseksi. Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi.

Tomaattisoosi


1 prk tomaattimurskaa
1 pieni sipuli
oliiviöljyä
1 tl omenaviinietikkaa
suolaa
sokeria
mustapippuria
pieni nippu tuoretta basilikaa
(pari tippaa chipotle tabascoa)

Silppua sipuli. Kuullota sipulia oliiviöljyssä pari minuuttia. Lisää tomaattimurska ja keitä hiljalleen kasaan 5-10 minuuttia. Lisää loppuvaiheessa mausteet.


Täytteeksi

aurinkokuivattua tomaattia
latva-artisokkaa
paprikaa
mozzarellaa
juustoraastetta


Jaa pizzataikina ensin kahtia. Vaivaa ilmakuplat pois, ja jaa puolitettu taikina kuuteen osaan. Pyörittele taikinapalat palloiksi, ja kaulitse ohuiksi ympyröiksi. Laita pitsapohjille n. 1rkl tomaattikastiketta ja loput täytteet. Paista 250 asteessa 8-10 minuuttia.

- Suvi



8/13/2014

Leivonnaisten klassikot: sitruuna-unikonsiemenkakku


Kuivakakku. On siinäkin nimi näille meheville myös kahvi- tai leikkokakuiksi kutsutuille leivonnaisille. Olen kyllä syönyt myös niitä kakkuja, joita tämä etuliite parhaiten kuvaa mutta herkullisimmillaan kyseinen kakku on mehevää ja maukasta. Klassikko on aina klassikko ja kuivakakku on kyllä paikkansa siinä kastissa ansainnut.

Aina välillä kaipaan yksinkertaisia makuja ja herkkua, jota voi viipaleen vaikka joka päivä syödä ilman huonoa omaatuntoa. Pidän aivan erityisen paljon suklaata tai kinuskia sisältävistä kaikkeapaljonmullenytheti-leivonnaisista, mutta sitruuna-unikonsiemenkakun  puhtaat maut ovat vaihteeksi ihania. Yksinkertaista on myös valmistustapa, eikä kuivakakkua kovin helposti saa pilalle. Tosin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota vuoan jauhottamiseen ja siihen ettei paista kakkua liian kauan. 

Sitruuna-unikonsiemenkakku

150g voita
2dl sokeria
3 kananmunaa
4,5dl jauhoja
2tl leivinjauhetta
2tl unikonsiemeniä
2dl piimää
1 ison sitruunan raastettu kuori ja mehu

Kuorrutus

3dl tomusokeria
2rkl vettä/sitruunamehua

Laita uuni lämpeämään 175 asteiseksi. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen ja sitruunankuori sekä mehu. Mittaa kuivat aineet ja sekoita yhteen, lisää taikinaan vuorotellen kuivia aineita ja piimää. Voitele ja jauhota leikkokakkuvuoka. Paista kakkua noin 45-55 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla. Jos siihen ei jää taikinaa, kakku on kypsä. Jäähdytä hetken aikaa ennen kumoamista. 

* Vinkki: saat kakun pohjasta tasaisemman kun painat lusikalla uran taikinan keskelle ennen paistoa. 

Tee kuorrutus sekoittamalla tomusokeri ja vesi/sitruunamehu yhteen tasaiseksi. Veden määrä saattaa vaihdella, joten lisää sitä vähän kerrallaan. Kuorruta jäähtynyt kakku ja koristele pinta unikonsiemenillä.

- Henna

8/11/2014

Mehevä mustikka-piimäpannari



Vaikka olenkin erittäin läheisissä väleissä lähes kaikkien lettusten kanssa, ainoan poikkeuksen tekee suomalainen peruspannari. Kukaan ei meinaa koskaan uskoa, kun sanon vilpittömästi, etten osaa tehdä pannaria. Sisus jää aina raa`aksi ja kuori palaa, ja kaikkea mahdollista siltä väliltä - kaikki hyvät vinkit otetaan vastaan! Amerikkalaisissa pannukakuissa olen kuitenkin mestari, ja päätin tällä kertaa toteuttaa pannarin helposti uunissa. Rakastan valurautapannuja yli kaiken, niillä saa mukavan rapsakan paistopinnan, ne kestävät uunin ja ovat vielä kaiken lisäksi kivan näköisiä. Taikinaan käytin tällä kertaa jääkaapista löytynyttä piimää. Piimän ja mustikan liitto on ihanan samettinen, ja varmasti myös vatsaystävällinen. Toisin sanoen, tässä reseptissä ollaan asioiden ytimessä, kysehän on varsinaisesta superfoodista! Tämä pannari sopii myös laiskemman kotikokin aamupalarepertuaariin, aineet vain sekaisin ja koko komeus puoleksi tunniksi uuniin, väliin vähän aamulehden lukua, ja täydellinen aamupala on valmis. Tai iltapala. Tai välipala. No, miksei vaikka lounaskin..

(Miehen isovanhemmilta muuten tuli tästä kommentti, että muistapas pistää resepti talteen kun on niin hyvää. Kyseinen kommentti vakuuttakoon lukijat onnistuneesta kokeilusta!)


Mustikka-piimäpannari (reilusti neljälle)


2 1/2 dl piimää
2 1/2 dl jauhoja
1 tl soodaa
3 munaa
3 rkl sokeria
ripaus suolaa
vaniljasokeria/vaniljaesanssia
2 rkl voita
n. 1/2 dl mustikoita

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita taikinan ainekset keskenään voita ja mustikoita lukuunottamatta.  Laita voi uunin kestävään paistinpannuun tai keskikokoiseen uunivuokaan, ja nosta uuniin kunnes voi sulaa. Kaada taikina voisulan päälle, ripottele päälle mustikat ja paista n. 25 minuuttia tai kunnes pannarin pinta on kauniin ruskea.

Syö sellaisenaan, tai tarjoa hyvän vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

- Suvi



8/08/2014

Komeimmat kuppilat: Cafe & shop Valkoinen puu


Komeimmat kuppilat sarjassamme annamme vinkkejä hyvistä kahviloista, joihin olemme törmänneet vuosien varrella. Ensimmäisenä sarjan aloittaa Hennan kotikaupungista, Kauhajoelta löytyvä Valkoinen puu. Valkoinen puu on Kauhajoen keskustassa sijaitseva kahvila, jonka yhteydessä on sympaattinen keramiikka- ja lahjatavarapuoti. Yrityksen motto on "helli arkeasi" ja sitä tämä kahvila todella tekeekin. Ihanien leivonnaisten lisäksi myös todella viihtyisä ympäristö tekevät paikasta erityisen.


Yrittäjäpariskunta Kirsi ja Mark Heidt muuttivat New Yorkista Kauhajoelle (mahtoi olla kulttuurishokki!) 2007 ja perustivat kahvilan muutama vuosi myöhemmin. He suunnittelevat ja tekevät itse keramiikkaa, josta tunnetuimpia ovat suloiset pitsikuvioiset astiat. Erikseen täytyy kyllä mainita myös erikoiset artisokka-kynttilät, joita Suvi on hypistellyt kerran jos toisenkin. (P.S. Voisit jo ostaa sellaisen tai useamman, eikö?!?!)


Ihanat artisokkakynttilät sopivat vaikka illallispöydän koristeeksi.

Amerikan tuliaisina Heidtit ovat tuoneet reseptejä, joten kahvilasta saa autenttisia amerikkalaisia kakkuja. Lisäksi tarjolla on pariskunnan itsensä kehittelemiä leivonnaisia, joista henkilökohtainen suosikkimme on allaolevassa kuvassa näkyvä herukka-kinuskikakku. Herukat ja kinuski ovat mausteisen kakkupohjan kanssa suorastaan nerokas yhdistelmä! Perinteinen amerikkalainen suklaasilkkipiirakka on myös aivan mahtavaa. Hennan ystävä oli aiemmin töissä Valkoisessa puussa ja voimme kertoa, että olisimme olleet valmiita tekemään melkein mitä tahansa saadaksemme tuon reseptin! Henna on jo monen monta kertaa yrittänyt leipoa silkkipiirakkaa, mutta jokainen kerta on ollut parhaimmillaankin vain kalpea varjo esikuvastaan. Ehkä seuraava askeleemme on ottaa yhteyttä Glorian ruoka & viini lehteen ja pyytää heitä paljastamaan juttusarjassaan kyseinen resepti. Erityismaininnan ansaitsevat myös täydelliset jääkahvit, tällä kertaa kokeilussa oli sekä "cookies'n cream" ja "mint chocolate". Etenkin näillä helteillä juomat sekä virvoittavat että auttavat pahimpiin kofeiinivajareihin.

Joka kerta harmittaa, ettei kaikkea voi tilata kerralla.


Täydellinen Punaherukka-Kinuskikakku ja French Silk Pie

Jääkahvi viilentää hellepäivinä.

Valkoisessa puussa on raikas valikoima suolaisia herkkuja, jotka käyvät esimerkiksi kevyestä lounaasta. Tarjolla on mm. salaattiannoksia, panineja, suolaisia piirakoita ja wrappeja. Paninit saavat erityismaininnan itse tehdystä pestosta, joka on todella hyvää. Valkoisen puun panini voittaa huoltoasemien vastaavan tuotteen 6-0! Allaolevassa kuvassa näkyy Hennan suosikki kana-caesarwrap, joka tarjoillaan amerikkalaiseen tyyliin nachojen kanssa. 


Kana-ceasarwrap.

Suuremman yleisön tietoisuuteen Valkoinen puu nousi osallistuessaan viime vuonna Suomen paras leipomo- kilpailuun, mutta ei harmiksemme hyvästä palautteesta huolimatta voittanut. Hans Välimäki kehui kahvilan bravuurin salaisen puutarhan suklaakakun maasta taivaisiin ja kuvaili sitä sanoilla "röyhkeän suklainen". Suosittelemme ehdottomasti maistamaan, todelliset suklaan ystävät eivät tule pettymään. 

Lapsille ja lapsenmielisille riittää pihalla ihmeteltävää...

Kesäisin kahvista pääsee nauttimaan viihtyisälle pihalle. Erikoisuutena on Alpo Koivumäen erilaisista jätteistä taidokkaasti tekemät viidakoneläimet. Varo, ettet tule syödyksi... 


Kaiken kaikkiaan Valkoista puuta ei voi muuta kuin kehua. Kaiki tuotteet ovat huolellisesti valmistettuja, kahvila on sisustettu erittäin viihtyisäksi, ja persoonallisesta tavarapuodista löytyy kivoja tuliaisia itselle tai ystävälle. Suvia jäi artisokkakynttiläiden lisäksi vaivaamaan karttakuosinen puinen pannunalunen. On  hienoa että joku uskaltaa yrittää myös täällä maaseudulla, ja vielä hyvin lopputuloksin!

8/06/2014

Mustikka-juustokakkumuffinit


Mielestäni ensimmäiset syksyn merkit alkavat olla ilmassa silloin, kun aletaan puhumaan mustikanpoiminnasta. Vaikka mustikanpoimintakausi on nyt parhaimmillaan (vai onko se nyt missään tänä vuonna oikeasti parhaimmillaan..) on silti vielä poikkeuksellisesti kesä kuumimmillaan! Parina päivänä olen ollut havaitsevinani pienen syksyisen vireen tuulessa, mutta eilen ensimmäistä kertaa tänä kesänä kunnolla rannalla makoillessani totesin, että hui hai syksy, se on kesä vielä! Itse en ole vielä kerinnyt mustikkametsään katsomaan, josko niitä marjoja löytyisi. Salaisesti ehkä haaveilen että isä tai innokas appiukko löytäisivät jostain hyviä apajia, ja että jotenkin ihmeellisesti pakastin voisi täyttyä kuin itsestään mustikoista.. Saas nähdä miten käy! Tänään illemmalla on aikomus suunnata miehen isovanhempien luo katsomaan, että löytyisikö vadelmia pakastimeen asti, katsotaan mitenkähän inspiroidun sen jälkeen.



Mustikka on kuitenkin ehdottomasti lempimarjani, ja niitä ei kyllä koskaan ole liikaa! Useimmiten sujautan mustikoita amerikkalaisiin pannareihin aamutuimaan, tai piirakkaan, tai juustokakkuun.. Kuten arvata saattaa, mustikkahimoni nousi taas uusiin sfääreihin kun ymmärsin, että marjat ovat keskivertoa hankalammin saatavilla tänä vuonna, joten eihän se auttanut kun leipoa jotain vanhoista marjoista (kiitos vanhempien loputtomien pakastinvarastojen...) Mustikkamuffinit kuuluvat ikisuosikkeihini samoin kuin erilaiset juustokakut ja niinpä päätin yhdistää nämä kaksi -  erinomaisin tuloksin! Maku on ihanan perinteinen, mutta juustokakkutäyte tuo mukavan pienen twistin tähän perinteiseen herkkuun. Kaikkein parasta tässäkin ohjeessa on, että tämä on uskomattoman helppo - taaskaan ei sähkövatkainta tarvita. Jos juustokakku ei jostain syystä innosta, niin toki voit tehdä nämä ihan perinteisinäkin versioina. Mutta oikeasti, suosittelen kokeilemaan!



Mustikka-juustokakkumuffinit


Muffinitaikina


4 dl jauhoja
2 1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl kardemummaa
100 g sulatettua margariinia
2 munaa
2 1/2 dl maitoa
2 dl mustikoita

Sekoita kuivat aineet keskenään. Yhdistä toisessa kulhossa munat, maito ja sulatettu margariini ja sekoita hyvin jauhoseokseen. Lisää lopuksi mustikat nopeasti sekoittaen.

Juustokakkutaikina


200 g tuorejuustoa
1 muna
1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl sitruunamehua

Sekoita juustokakun ainekset keskenään hyvin sekaisin kulhossa.

Voitele 12-koloinen muffinssi pelti huolellisesti. Voit myös käyttää paperisia muffinssivuokia, mutta silloin kannattaa laittaa ainakin kaksi vuokaa päällekkäin, jotta muffinssit eivät levahda uunissa. Jaa muffinssi taikina tasaisesti 12 vuokaan. Vedä lusikalla muffinssitaikinaa kasaan niin, että vuoan pohjaa on näkyvissä. Laita jokaiseen koloon n. 1 rkl tuorejuustotaikinaa. Paista 180 asteessa n. 15-20 minuuttia.

- Suvi





8/04/2014

Taivaallinen Rocky Road- jäätelö ilman jäätelökonetta


Jo pidemmän aikaa ollaan Hennan kanssa haaveiltu jäätelön tekemisestä. Hennalta löytyy jätskikone, mutta kuulemma tähän astiset reseptit eivät ole olleet nappikokemuksia, koska ohjeisiin on tullut kananmunaa ja sen maku on ollut liian hallitseva. Viime aikoina netti on pursunnut erilaisia itsetehtyjä jäätelöohjeita. Tähän kyseiseen perusjäätelömassa reseptiin olen törmännyt useammasta lähteestä aina Linda Lomelinosta Liemessä blogin Jennin kirjoituksiin. Hieman skeptisinä päätimme Hennan kanssa kokeilla reseptiä, koska se kuulosti liian helpolta ollakseen totta. Mutta totta vie, lopputuloshan maistui jäätelöltä! Itse en kuitenkaan alkaisi mitään perusjäätelöä tekemään itse, koska aineksille tulee jonkun verran hintaa, mutta jos haluaa erikoisjäätelöä niin sitten ehdottomasti. Kesän 2014 uutusjäätelö vertailussa yksi parhaista jäätelöistä oli Ingmannin Rocky Road jäätelö, minkä ainoaksi miinukseksi ( niinkuin liian usein kauppajäätelöillä on tapana) jäi täytteiden vähyys. Niinpä päätimme yksissä tuumin korjata tämän huutavan vääryyden ja tehdä oman versiomme Rocky Road jäätelöstä. Parasta tässä onkin se, että täytteitä saa laittaa juuri niin överisti kuin itse haluaa.






Taivaallinen Rocky Road- jäätelö



Perusjäätelömassa


5dl vispikermaa

1 tölkki kondensoitua maitoa

Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi ja sekoita joukkoon maitotiiviste. 



Täytteet


suolapähkinöitä tai pekaanipähkinöitä

mini-vaahtokarkkeja
rouhittua suklaata
kinuskia


Vuoraa esimerkiksi iso leipävuoka leivinpaperilla. Laita pohjalle ensin täytteitä (jos haluat tarjoilla jäätelökakkuna, näin jäätelöön saadaan hieno pinta). Sitten vuorotellen jäätelömassaa ja täytteitä. Laita jäätelö jähmettymään pakastimeen useammaksi tunniksi tai seuraavaan päivään.